Maalämpö – Mitä se on?

Maalämmön ollessa keskustelun aiheena, puhutaan yleensä luonnonvaraisesta lämmitysmuodosta, jossa hyödynnetään maaperään ja peruskallioon varastoitunutta lämpöenergiaa kodin lämmittämisessä. Maalämpöpumpulla voidaan lämmittää suuriakin kiinteistöjä, mutta yleisimmin sitä käytetään omakotitaloissa. Uuden kodin rakentajat valitsevat hyvin mieluusti maalämmön lämmönlähteeksi sen edullisen käyttökustannuksen ja ympäristöystävällisyytensä vuoksi.

Kun tiedetään, että maalämpöä käytetään omakotitalojen ja suurempienkin kiinteistöjen lämmittämiseen, herää helposti mieleen kysymys, että miten se on mahdollista talvella, kun maa näyttäisi olevan umpijäässä? Ei ainakaan ihan heti tulisi mieleen asua kodissa, jossa kiertäisi talvellakin maanlämpöinen lämmitysvesi. Jokainenhan sen tietää, että vilu hiipii puseroon, jos vaikka rohkenee saunomisen yhteydessä heittäytyä hetkiseksi lumihangen syleiltäväksi, ei paljoa lämmitä.

Onko maalämpö mahdollista Suomessa?

Meillä Suomessa ympäristöolosuhteet ovat hyvin erilaiset verrattuna esimerkiksi muuhun Eurooppaan. Neljä vuodenaikamme pitävät huolen siitä, että saamme kokea kesällä aurinkoista ja lämmintäkin, mutta vuoden edetessä siirrymme väistämättä kohti sitä kylmempää syksyä ja talviaikaa. Kodin lämmittäminen on siten välttämätöntä, talvella varsinkin, jolloin maakin jäätyy. Keväällä maa kyllä sulaa taas auringon lämmittäessä, mutta silloin lämmitystarvekin vähenee. Vaikka maanpinta jäätyy, ei kylmyys jää sinne kuitenkaan asumaan. Routaraja voi kyllä edetä suhteellisen syvälle kovilla pakkasilla, mutta ei silloinkaan yleensä metriä alemmas. Tämä tarkoittaa siis sitä, että maa on plussan puolella talvipakkasillakin.

Mitä syvemmälle maan uumeniin poraudutaan, sitä kuumemmaksi lämpötila nousee. Porakaivon lämpötilaan vaikuttaa kuitenkin myös maantieteellinen sijainti. Suomessa ei esimerkiksi ole yhtä lämmintä edes maan alla, kuin esimerkiksi Etelä-Afrikassa. Tähän vaikuttaa muun muassa viimeisin jääkausi, jonka ”ikirouta” ylettyi alapuolellamme aina 200 metriin asti. Peruskallion lämpötila palautuu maan ytimestä huokuvan geotermisen lämmön vaikutuksesta, mutta lämpöpalautuminen tapahtuu suhteellisen hitaasti. Tutkimuksissa on voitu kuitenkin osoittaa, että Suomessa kallion lämpötila sadan metrin syvyydessä on noin 6-7 °C astetta. Sinne ei talvipakkanenkaan enää yllä. Esimerkiksi Pyhäsalmen kaivoksessa lämpötila on 1450 metrin syvyydessä noin 22 °C astetta ja Outokummun geotieteellisessä porakaivossa lämpötila 2500 metrin syvyydessä on noin 40 °C astetta. Eteläafrikkalaisessa kaivoksessa lämpötila saattaa nousta jopa viiteenkymmeneen Celsius-asteeseen. Suomessa maa lämpenee sadan metrin jälkeen noin yhden asteen jokaista sataa metriä kohden syvemmälle mentäessä.

Miten maalämpöä tuodaan kotiin?

Maalämpöpumppu mahdollistaa maalämmön hyödyntämisen oikealla tavalla kodin lämmittämisessä. Pumpun avulla lämpö siirretään maasta eteenpäin ja jalostetaan hyötykäyttöön. Maalämpöpumpulla voidaan lämmittää käyttövettä ja pitää yllä kodin peruslämpöä. Suomalaisissa kodeissa on osattu hyödyntää vettä lämmön siirtäjänä jo pitkään. Maalämpö saadaankin varastoitua helposti veteen ja siirrettyä sen avulla eteenpäin. Aikaisemmin ajateltiin, että maalämpöpumppu soveltuisi yhteen vain vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa, mutta uusimmilla maalämpöpumpuilla lämmittäminen onnistuu helposti myös vanhemmissa kodeissa, joissa on käytössä vielä vesikiertoinen patteriverkosto.

Kuinka maalämpöä hyödynnetään?

Maalämpöä on meidän jokaisen saatavilla jalkojemme alta ja suoraan omasta pihapiiristämme. Vielä kaksikymmentä vuotta sitten, oli hyvin yleistä kaivaa kodin edustalle kiertämään noin 1-1,5 metrin syvyinen kaivanto, jonka pohjalle asennettiin lämmönkeruuputkisto. Havaittiin kuitenkin, että 1,5 metrin syvyydessä ei vielä ole kovin lämmintä, syvemmälle mentäessä lämpöä saataisiin enemmän talteen. Porakaivotekniikka otettiin avuksi ja alettiin tehdä pystysuoria porareikiä peruskallioon, jonne lämmönkeruuputkisto upotettiin. Nykyään lämmönkeruuputkistossa kiertää lämmönkeruunesteenä ympäristöystävällinen bioetanoli, jonka lämpötila vaihtelee -1 °C -ja +3 °C asteen välillä. Maalämpöpumpulle riittää, jos saamme bioetanolin lämpenemään keruuputkiston kierroksellaan kolme astetta. Ei siis haittaa, vaikka maa olisi jäässä, koska bioetanoli ei jäädy samalla tavalla kuin vesi pakkasella. Sadan metrin syvyisen porakaivon pohjalla on jo noin 7 °C astetta lämmintä, jolloin -1 °C asteinen bioetanoli lämpenee helposti 3 °C astetta kierroksellaan.

Luonnollisestikaan 3 °C asteinen Bioetanoli ei tunnu vielä kovin tehokkaalta lämmönlähteeltä, kun tiedetään, että vanhemmissa patteriverkostoissa kiertää jopa 60 °C asteinen vesi kovilla talvipakkasilla. Bioetanoli ei kierräkään maalämpöpumppua pidemmälle, sen ainoa tehtävä on käydä luovuttamassa porakaivosta keräämänsä lämpö maalämpöpumpun sisällä olevalle kylmäaineelle. Kylmäaine ottaa vastaan tarvitsemansa lämmön kiitollisena ja alkaa höyrystymään tästä hyvästä. Tiedetään että vesi muuttuu höyryksi vasta sadassa asteessa, mutta kylmäaineen kemialliset ominaisuudet ovat toisenlaiset, se höyrystyy paljon alemmissa lämpötiloissa. Pattereissa tai lattiassa ei kuitenkaan kierrä kylmäainehöyry, vaan se jatkojalostetaan edelleen maalämpöpumpun sisällä, eikä se pääse sitä pidemmälle. Uusissa maalämpöpumpuissa käytetään ympäristöystävällistä kylmäainetta, eikä se ole haitallista ihmisille, luonnolle, kuin ei myöskään otsonikerrokselle.

Kun maalämpöpumpun sisällä oleva kylmäaine höyrystyy, ohjataan se pumpun sisällä olevaan kompressoriin, jonka tehtävänä on luoda höyrylle kova paine. Jos aineelle luodaan kova paine, se alkaa lämmetä. Esimerkiksi kun puristamme jääpalaa kädessämme kovaa, huomaamme että se sulaa nopeammin kuin pelkästään kämmenellä pidellen. Paineistamalla maalämpöpumpun kylmäainehöyry saadaan jopa yli 100 °C asteiseksi tulikuumaksi höyryksi. Kuuman höyryn tehtävänä on siirtää lämpöä eteenpäin lattia –tai patterilämmityksen veteen ja myös esimerkiksi käyttöveteen. Näin saadaan patteriverkostossakin kiertämään tarvittaessa vaikka 60 °C asteinen lämmitysvesi ja lämmintä käyttövettäkin on riittävästi. Lyhyesti sanottuna maasta tarvitaan vain noin 3 °C astetta lämpöä, jotta voidaan tuottaa yli 60°C asteista lämmitysvettä.

Kannattaako maalämpöpumppua hankkia?

Maalämpö tarvitsee toimiakseen sähköä, mutta ei kuitenkaan niin paljoa kuin vaikkapa yösähkövaraajalla lämpenevä tai suorasähkölämmitteinen koti. Toisaalta maalämpöpumpun hankintahinta on korkeampi kuin suorasähkölämmityksen. Öljykattilakin on edullisempi hankkia ja maaseudulla yleisemmin käytetty pellettilämmitys on joissain tapauksissa pienempi alkuinvestoinniltaan. On aivan aiheellista kysyä kannattaako maalämpöpumpun hankinta ollenkaan? Maalämpöpumppu lienee kuitenkin uusiin taloihin laitettavista lämmitysmuodoista se kaikkein mieluisin ja yleisin. Syynä on varmastikin maalämpöpumpun edulliset käyttökustannukset ja ennen kaikkea sen käytön helppous. Ekologisuus on myös monelle merkittävä valintakriteeri, haluammehan säilyttää vehreän ympäristön myös lapsillemme. Edellä mainituista lämmönlähteistä varsinkin öljykattila ja puu/hake/pellettilämmitteiset kodit tupruttelevat fossiilista polttoainetta savuna ilmaan suhteellisen paljon elinikänsä aikana. Myös sähkölämmitteiset talot käyttävät enemmän energiaa lämmittämiseen kuin maalämpöpumppu, sekin energia tuotetaan hyvin usein fossiilisilla polttoaineilla. Hiilidioksidipäästövaikutukset ovat pienimmät maalämpökodeissa sen lisäksi että se säästää lompakkoakin mukavasti.

Maalämpöpumpun säästöt – Paljonko maalämpö säästää?

Kuten tiedetään, maalämpöpumppu on käyttökustannuksiltaan hyvin edullinen lämmitysmuoto. Maalämpöpumppua käyttävien asiakkaiden kokemusten mukaan säästö verrattuna esimerkiksi suorasähkö, tai yösähkövaraajallisiin koteihin on keskimäärin ollut noin 60-75%. Samassa suhteessa ollaan havaittu säästöjen toteutuvan myös öljylämmityskodeissa. Niinpä vanhan öljykattilan tullessa ikänsä päähän, ei välttämättä kannata enää ostaa uutta öljykattilaa edellisen tilalle. Suomessa on myös paljon -80 –ja -90-luvuilla asennettuja yösähkövaraajia vielä käytössä. Yösähköllä ei saavuteta kuitenkaan enää aikaisempien vuosien säästöjä sähkön hintojen muuttuessa ja noustessa. Varsinkin varaajan vaihdon tullessa ajankohtaiseksi, on hyvä pysähtyä miettimään ekologisempaa lämmitysmuotoa yösähkön sijaan.

Minkälainen on oikea maalämpöpumppu meidän kotiimme?

Vuodet eivät ole veljeksiä keskenään – on vanha suomalainen sanonta, joka pitää kyllä hyvin paikkansa. Harva suomalainen kotikaan on naapurin kanssa samanlainen, vaikka rakennuskaavan mukaisesti oltaisiinkin samalla alueella rakennettu. Oma koti suunnitellaankin omiin käyttötarpeisiin sopivaksi, kalusteineen ja huoneratkaisuineen. Usein edes paritalot eivät ole toistensa kopioita, on myös ymmärrettävää, että kotimme muuttavat muotoaan ajansaatossa. Varsinkin asukkaiden vaihtuessa ja uusien omistajien asettuessa taloon, tehdään rakenteisiin muutostöitä paljonkin. Luonnollisesti jokainen haluaa luoda itselleen mieluisan kodin ja ympäristön asua. Tämän vuoksi myös lämmitysjärjestelmän on oltava kotimme mukainen, tarpeisiin sopiva. Yleensä ei voidakaan sanoa yksiselitteisesti, ilman asiantuntijan arviota, että juuri tietty maalämpöpumppu soveltuisi tyypillisesti esimerkiksi -40 luvulla rakennettuihin koteihin.

Maalämpöpumpun asentaminen – Mitä se vaatii?

Maalämpö vaatii toimiakseen vesikiertoisen lämmönjaon. Uusiin omakotitaloihin asennetaan jo rakennusvaiheessa vesikiertoinen lattialämmitys, joka toimii erinomaisesti yhteen maalämpöpumpun kanssa. Maalämpö käy kuitenkin hyvin vaivattomasti myös vesikiertoisen patteriverkoston lämmönlähteeksi. Jos vesikiertoista lämmönjakoa ei ole, täytyy sellainen yleensä rakentaa jälkikäteen, tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Pihalla täytyy olla myös sen verran tilaa, että siihen voidaan porata maalämpökaivo. Sen toteuttamista varten on haettava maalämpökaivon toimenpidelupa kaupungilta tai kunnalta. Lupamääräykset vaihtelevat paikkakuntakohtaisesti, mutta yleinen käytäntö on, että maalämpökaivo voidaan toteuttaa, mikäli sitä ei porata pohjavesialueelle tai tunneliverkoston päälle. Lupa on haettava myös maaseudulla, jossa kaivetaan lämmönkeruuputkistoa vielä vanhaan tapaan vaakaan, esimerkiksi läheiselle pellolle. Taajamissa rajoittavana tekijänä voi olla naapurin tontin läheisyys, jossa rajana pidetään yleisesti 7,5 – 10 metrin etäisyyttä. Jos kuitenkin maalämpökaivon paikka joudutaan sijoittamaan lähemmäksi kuin 7,5 metriä naapurin rajasta, voidaan se toteuttaa, jos naapuri antaa siihen suostumuksensa.

Miten kauan maalämpöpumpun asentaminen kestää?

Oikeanlaisen maalämpöpumpun valitsemisessa kannattaa käyttää asiantuntijan apua. Uudiskohteissa maalämpöpumpun asennus on huomattavasti nopeampaa kuin saneerauskohteissa. Kannattaa kuitenkin huomioida jo suunnitteluvaiheessa riittävän suuri tekninen tila, jotta kaikki laitteet sopivat sinne sisään. Yleensä maalämpökaivon poraus kestää yhden arkipäivän per kaivo. Lämmönkeruuputkisto upotetaan maalämpökaivoon myöhemmin, joskus jo seuraavana päivänä. Maalämpökaivo saadaan kokonaan valmiiksi tavallisesti kahdessa arkipäivässä. Kun maalämpökaivo on valmis, voidaan itse maalämpöpumppu asentaa sisätiloihin. Maalämpöpumpun asennus valmistuu tavallisesti yhdessä tai kahdessa päivässä. Saneerauskohteissa täytyy kuitenkin huomioida vanhan järjestelmän purku ja mahdolliset tilahaasteet. Purkuineen ja porakaivoineen kannattaa varautua noin viikon kestävään maalämpöjärjestelmän asennukseen.

Lämpö on kodin sydän

Maalämpöpumpun valintaan vaikuttaa monet tekijät. Esimerkiksi käyttöveden kulutus vaihtelee eri talouksissa hyvin paljon. Myös talon ikä ja rakenne ratkaisevat, kun valitsemme oikeanlaista maalämpöpumppua. Monesti kysytään, että täytyykö lämpöä käydä säätelemässä pumpulta, jos kodissamme on erikseen lattialämmitystä ja patterilämmitystä?

Kohtaamme päivittäin hyvin erilaisia lämmitystarpeita. Voimme toteuttaa hyvin vaativiakin ja monimutkaisia lämmitysjärjestelmäkokonaisuuksia, mutta yleensä yksinkertainen ratkaisu on kuitenkin se kaikista toimivin.

Järjestelmän suunnittelua varten kannattaa varata maalämpöpumpun kartoitusaika asiantuntijaltamme.

Palvelua taitavasti

Oletko kiinnostunut kuulemaan kannattaisiko maalämpö myös teidän kotiinne?

Taitavat asiantuntijamme suunnittelevat teille oikeanlaisen ja turvallisen maalämpöjärjestelmän. Otamme huomioon myös erityistarpeenne, esimerkiksi suuremman käyttöveden kulutuksen. Tiesithän, että maalämmön voi asentaa sekä uuteen että vanhaan kotiin.

Asennuspalvelumme on kokonaisvaltainen ja kattaa kaiken suunnittelusta asennukseen. Toteutamme maalämpöjärjestelmiä vuodenajasta riippumatta, myös talvellakin.

Ota yhteyttä, palvelemme mielellämme.

Meiltä lämmityskartoitukset taitavasti
Suunniittelusta asennukseen

– Lämmintä Taitavasti –